Minna Rautio

Blogi

Limingassa tuulee

Lakeuksilla kevät on toinen minulle tärkeistä vuodenajoista, toinen on syksy. Ei vähiten siksi, että meillä Limingan ja Tyrvävän lakeuksilla nähdään tuhansien suurten lintujen muutto. Välillä pelloilla suuressa porukassa meno äityy nokitteluksi, aivan kuten meillä Facebookin Liminka-ryhmässä. Suuria tunteita ja kapeaa näkökykyä puolin ja toisin. Siinä on empatia kaukana, kun omaansa puolustetaan. Vaan mistäpä sitä muusta näin tuulisina päivinä puhutaan, kuin tuulivoimasta, vai onko se sittenkin tuurivoimaa? 
 
Ainakin lobbarit saa tuulivoiman kuulostamaan mahtavalta ja pontevalta maailmapelastajalta. Tulee mahtavasti mammonaa ja samalla pelastuu maailmakin…totta toinen puoli varmaankin? Kukapa sitä ei omaansa markkinoisi ja myisi mahtavana ja kannattavana kaikille. Tosi myyntitykki kun myy vaikka ”mummonsa”, jos siitä hyvän tuoton saa. Kukapa ei? Harmi, että tällä hetkellä meillä ei minun mielestä valitettavasti ole sellaista tahoa, joka puolueettomasti voisi kertoa meille mitä uhkia ja mahdollisuuksia tuulivoima tuo tullessaan.
 
Tätä kirjoittaessa tuulivoima tuottaa meille 985mW sähköä koko 7964MW tuotannosta – ydinvoima tuottaa 2733MW ja loput hajaantuu muille sekä tuontisähkölle. Näiden lukujen valossa meillä ei tule olemaan Suomessa niemeä eikä notkelmaa, jossa ei ole tuulivoimaa? Tällä hetkellä vielä on miltei kaikki meidän tuulivoimalat takuuhinnan piirissä, sitä kun on luvattu 12 vuodeksi. Kallistahan se on ja lopullinen hinta tulee vasta, kun tariffituki päättyy jo rakennetuilta voimaloilta. Joku saattaisi sanoa, että köyhälle on kaikki kallista ja niinhän se on. Harmi vain, kun meistä suomalaisista aika harva ylittää sen varakkaan kalkkiviivan. Jos jotain voi toivoa, niin sitä, että uudet tuulivoimalat eivät sitten seiso tyhjän panttina, kun markkinat on hieman nurjallaan.
 
Mitäpä sitä luonnosta ja sen monimuotoisuudesta…me täällä Limingassa olemme olleet kuin herran kukkarossa, lintuja ja muuta luontoa lähellä. Kansainvälisesti arvokas kosteikko, jota Unescon luonnonperintökohteeksikin on unelmoitu. Jospa sekin joskus napakymppiin menee, jos osaamme olla hyvää pataa tämän meidän luonnon kanssa, eikä se pahasta ole, jos otettaisiin huomioon toisemmekin. Kunpa joku minulle osaisi kertoa, että mikä merkitys voi olla sillä, että meillä mahdollisesti tulee olemaan tuulimyllyistä rakennettu seinämä Limingasta Muhokselle? Voiko se merkitä sitä, että meidän suurten lintujen muutto siirtyykin itäisemmäksi? Voiko joku taata, että lintujen muuttoreitti pysyy ennallaan? Ilman lintuja meillä ei ole lintumatkailua. Voiko käydä niin, että meillä on kansainvälisesti arvokas kosteikko, jossa kyllä varmasti on kahlaajia sekä sorsalintuja, mutta suurten lintujen levähdysalueena voimme olla vain haamu entisestä?
 
Eniten ehkä toivon meiltä kaikilta kuitenkin sitä, että ottaisimme huomioon luonnon ja toiset kanssaihmiset. Jokaisen huoli on kuitenkin aito ja kenenkään huolta ei voi väheksyä.
 
Ps. Vihreys maksaa…kunpa voisikin valita, että sieltä pistorasiasta tulisikin ydinvoimaa, vesivoimaa tai tuulivoimaa. Minä ainakin valitsisin ydinvoiman, sillä se on vihreintä sähköä mitä meillä on tällä hetkellä tarjolla.